Laskimosairaudet

• Alaraajojen laskimovajaatoiminta on yleistä aikuisväestössä. 
• Laskimovajaatoiminnan riskitekijöitä ovat naissukupuoli, raskaudet ja sukurasite.
•  Laskimoiden vajaatoiminnan kehittymisen perussyyt ja -mekanismit ovat tuntemattomia. Alaraajassa jo todettu pinta- tai syvien laskimoiden vajaatoiminta johtaa uusien suonikohjujen ilmaantumiseen. Keskeinen laskimopainetta nostava tekijä on refluksi eli takaisin virtaus, joka on seurausta laskimoläppien toiminta häiriöistä.
• Alaraajaoireet (särky, turvotus, väsymine, kuitina) eivät ole laskimovajaatoiminnan suhteen spesifisiä. 
• Tärkeää on muodostaa kokonaiskuva potilaan oireista ja  sulkea pois muut alaraajaoireita aiheuttavat sairaudet. 
• Kliinisessä tutkimuksessa todetaan pystyasennossa näkyvät suonikohjut ja mahdolliset laskomovajaatoimintaan liittyvät ihomuutokset (hyperpigmentaatio, ekseema, lipodermatoskleroosi eli ihonalaiskudoksen kovettuminen, avoin tai parantunut haava).
• Hoitomuotoja laskimovajaatoimintaan on kompressiohoito, joka vähentää laskimovajaatoiminnan oireita ja hyödyttää osaa potilaista. 
• Kajoavaan hoitoon verrattuna kompressiohoidon vaikutus elämänlaatuun on vähäisempi. Kompressiohoidon vaikutuksesta laskimovajaatoiminnan ennusteeseen ei ole näyttöä. Kajoava hoito voi olla joko termoablaatio (laserblaatio tai radiotaajuusablaatio) paikallispuudutuksessa tai toinen kajoava hoitomuoto vaahtoskleroterapia. Mikäli kumpikaan ei käy niin valitaan avolekkaus. 
• Uusimpien hoitomenetelmien (liima-ablaatio, höyryablaatio, mekanokemiallinen ablaatio) merkitys on vakiintumaton.

                     

       Hoidonnäkökulma  

• Turvotus
• Kipu
• Tulehdus
• Haava

• 
  

• • 
    

• • • 
      

• •