Laskimotukokset

• SLT- syvä laskimotukos
• KE- keuhkoembolia 
• SLT:n riskitekijät: Aiemmin sairastettu SLT, korkea ikä, tupakointi,ylipaino, diabetes, suonen seinämän vaurio, veren hidastunut virtaus ja mekaaninen virtausesta, esim. laskimoa painava kookas kohtu raskauden aikana, virtsarakkoretentio,kipsi tai tuumori, lisääntynyt tukosalttius, joka voi olla perinnöllinen tai hankkiminen. 
• KE kuolleisuus on pienentynyt viime vuosikymmeninä.
•  Alaraajan SLT:n oireita: Pohkeen tai koko alaraajan turvotus. turvotusta, leposärkyä, kuumotusta, punoitusta ja kuumetta, arkuutta tai kävelykipua pohkeessa.
• KE:n oireita: Äkillinen tai vähitellen kehittyvä hengenahdistus, yskänärsytys, veriyskä, rintakipu, pyörtyminen ja kuumeilu sekä suorituskyvyn heikkeneminen.
• 
  
• SLT:n hoito: Alaraajan sitominen, varhainen mobilisaatio ja kotiutus. Hoitosukka. SLT:n paikallinen trombolyysi (liotushoito) ja kirurginen trombektomia, laskimostenttaus, alaonttolaskimosuodatin,
• KE:n hoitolinja valitaan kliinisen kuvan ja kuolemanriskin perusteella. pienen riskin KE potilaat voidaan hoitaa kotona antikoagulaatiohoidon aloituksen jälkeen. Liotus- eli trombolyysihoito. SLT:n ja KE:n antikoagulaatiohoito vaihtoehtoina joko varfariini tai dabigatraani.

          Hoidon näkökulma
Hierontaa ei saa tehdä mikäli tukos ollut lähiaikoina.

• Turvotus ja punoitus
• Lämpöerot
• Haava
• Tulehdus
• Kipu

• • • 
      

Laskimosairaudet

• Alaraajojen laskimovajaatoiminta on yleistä aikuisväestössä. 
• Laskimovajaatoiminnan riskitekijöitä ovat naissukupuoli, raskaudet ja sukurasite.
•  Laskimoiden vajaatoiminnan kehittymisen perussyyt ja -mekanismit ovat tuntemattomia. Alaraajassa jo todettu pinta- tai syvien laskimoiden vajaatoiminta johtaa uusien suonikohjujen ilmaantumiseen. Keskeinen laskimopainetta nostava tekijä on refluksi eli takaisin virtaus, joka on seurausta laskimoläppien toiminta häiriöistä.
• Alaraajaoireet (särky, turvotus, väsymine, kuitina) eivät ole laskimovajaatoiminnan suhteen spesifisiä. 
• Tärkeää on muodostaa kokonaiskuva potilaan oireista ja  sulkea pois muut alaraajaoireita aiheuttavat sairaudet. 
• Kliinisessä tutkimuksessa todetaan pystyasennossa näkyvät suonikohjut ja mahdolliset laskomovajaatoimintaan liittyvät ihomuutokset (hyperpigmentaatio, ekseema, lipodermatoskleroosi eli ihonalaiskudoksen kovettuminen, avoin tai parantunut haava).
• Hoitomuotoja laskimovajaatoimintaan on kompressiohoito, joka vähentää laskimovajaatoiminnan oireita ja hyödyttää osaa potilaista. 
• Kajoavaan hoitoon verrattuna kompressiohoidon vaikutus elämänlaatuun on vähäisempi. Kompressiohoidon vaikutuksesta laskimovajaatoiminnan ennusteeseen ei ole näyttöä. Kajoava hoito voi olla joko termoablaatio (laserblaatio tai radiotaajuusablaatio) paikallispuudutuksessa tai toinen kajoava hoitomuoto vaahtoskleroterapia. Mikäli kumpikaan ei käy niin valitaan avolekkaus. 
• Uusimpien hoitomenetelmien (liima-ablaatio, höyryablaatio, mekanokemiallinen ablaatio) merkitys on vakiintumaton.

                     

       Hoidonnäkökulma  

• Turvotus
• Kipu
• Tulehdus
• Haava

• 
  

• • 
    

• • • 
      

• • 
    

Aivoverenkiertohäiriöt

Suurin osa aivoinfarkteista olisi ehkäistävissä hoitamalla keskeiset riskitekijät, jotka on lueteltu alla.

Riskitekijät:

Sukupuoli, perinnöllisyys, etniset ominaisuudet, tupakointi, alkoholi, huumeet, lihavuus, ruokavalio, suolan runsas käyttö, D-vitamiinin puute, vähäinen liikunta, hormonien käyttö, henkinen kuormitus, kohonnut verenpaine, diabetes, dyslipidemia, sydänsairaudet, kaulavaltimoahtauma, protromboottiset tilat, migreeni, kuorsus, uniapnea, suun periodontaaliset sairaudet

Aivoverenkiertohäiriöiden oireet:

• Toispuoleinen raajahalvaus
• Suupielen roikkumunen
• Toispuolinen tunnon heikkenemä
• Puhehäiriö 
• Yhden silmän ohimenevä näön hämärtyminen
• Näkökenttäpuutos
• Huimaus, pahoinvointi, oksentelu
• Nielemisvaikeudet
• Kaksoiskuvat

Viiveetön diagnostiikka ja hoito ovat ensisijaisen tärkeitä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Hoito: 

Hoitona käytetään lääke- tai liotushoitoa.

Omahoito:
Jalkojenhoidossa huomioitava päivittäinen pesu, huolellinen kuivaus, rasvaus. Hyvä sukka ja kenkä valinta. Jalkajumppa verenkierron papantamiseksi. Omahoidon suunnittelussa ja avuntarvetta kartoitettaessa on huomioitava halvausoireiden ja toimintakyvyn vaikutus  asiakkaan selviytymiseen arjen tilanteissa.

                Mielenterveyden ongelmat

Mielenterveysongelmat voidaan jaotella eri syistä johtuviin:

- Kaksisuuntainen mielialahäiriö

- Masennus

- Somaattisesta sairaudesta johtuva masennus

- Päihteiden käyttö

- Lääkehoito

- Ahdistuneisuus

- Työstressi tai uupumus

- Sosiaalisesti moniongelmaiset

Hoito:

Hoitosuunnitelma tehdään yhdessä potilaan kanssa. Potilaan elämäntilanne kartoitetaan, ohjaus ja neuvonta eri hoitovaihtoehdoista, psykososiaalinen tuki ja toipumisen seuranta. Lisäksi potilaalle kerrotaan keinoista joilla hän voi vaikuttaa mielialaansa. Lääkehoitoon sitoutuminen on tärkeä hoidon onnistumiselle. Psykoterapeuttiset hoidot lääkehoidon rinnalla.

•            Hoidon näkökulma
• Jalkajumppa
• Jalkahygienia
• Motivointi omahoitoon
• Terveet elämäntavat
• Ruokavalio
• 
  
• 
  
• 
  

Muistihäiriö

Vuosittain Suomessa 14500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. 

Muistisairauksien vaaratekijät:       

• Kohonnut verenpaine
• Ikääntyminen muutoksineen
• Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt
• Dyslipidemia ( rasva-aineenvaihdunnan häiriöt)
• Tupakointi
• Ylipaino
• Vähäinen fyysinen aktiivisuus
• Runsas alkoholin käyttö

Terveelliset elämäntavat ja aivojen terveydestä huolehtiminen ovat parhaat keinot ehkäistä muistisairauksia.

Liikunnalla on kohentava vaikutus  muistisairaiden päivittäistoiminnoista selviämisessä.

Muistisairauksien hoito:

• Lääkehoito
• Kuntoutuspalvelut
• Hoitopalvelut, lähtökohtana potilaan tarpeet: Elämäntavan ja sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen. Itsemäräämisoikeuden turvaaminen.
• Potilaan ja lähipiirin tiedottaminen, mitä odotettavissa taudin erivaiheissa

Seuraavat asiat tulee huomioida hoidon suunnittelussa:

     

•  Yleisen terveydentilan hoito (muut pitkäaikaissairaudet ja lääkitys)
•  Tilannetta pahentavien tekijöiden korjaaminen (sopimaton lääkitys, masennus, huono ravitsemus, puutostilat, lihasvoiman heikkous, kaatuilutaipumus)
• Oireenmukainen lääkehoito (muistisairauslääkkeet)
• Säännöllisen seurannan varmistaminen (hoitava lääkäri, alueen muistihoitaja)
• Aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta huolehtiminen (liikunta, perhe- ja ystävyyssuhteista huolehtiminen, harrastukset, päiväkerhot)
• Varautuminen poikkeustilanteisiin (yhteyshenkilöt, turvaverkosto)
• Psyykkinen tuki ja virikkeet (yhdistysten järjestämä toiminta sairastuneille ja läheisille)
• Tukipalvelut (ruokapalvelu, siivouspalvelu, kotiapu, kotisairaanhoito)
• Erilaiset etuudet (lääkekorvaukset, eläkkeensaajan hoitotuki, omaishoidon tuki)
• Tulevaisuuden suunnittelu (valtakirjat, testamentti, hoitotahto)

Hoidon näkökulma

• Hoitoympäristö: Turvallinen, rauhallinen, esteetön kulku, läsnäolo, selkeä ohjeistus.
• Välineet: Turvalliset ja ei asiakkaan lähelle.
• Vuorovaikutus: Lyhyet selkeät ohjeet, kerro mitä teet, ei liikaa vaihtoehtoja, rauhallinen, luovi ja ole kärsivällinen.
• Esitiedot: Haastattele potilas, potilaan hoitoon osallistuvat omaiset/hoitajat.
• Aikataulu: Kiireetön, selkeä, huomioi potilaan valvetila.
• Työjärjestys: Hoidontarve sanelee, järjestelmällinen, looginen, kerrotaan asiat, palkitseminen.
• Turvallisuus: Ed. mainittujen asioiden suunnittelu ja toteuttaminen lisää turvallisuutta, turvallinen työskentely, huomioi mahd. saattaja. 

• • 
    
  •  
  • 
    
  • 
    
• 
  

• 
  
• 
  
• 
  

Alkoholi

• Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista.
• Terveydenhuollolla on keskeinen asema alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa. 
• Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat potilastyönperusta.
•  Lisäksi lääkkeillä on tehoa alkoholin ongelmakäytön ja alkoholiriippuvuuden hoidossa.
• Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.

Vaikutus alaraajoihin
Omahoidon laiminlyönti on huomattavaa. Ammatillinen hoito ja siihen sitoutuminen on haastavaa. Jalkahygieniasta huolehtiminen on hankalaa. Motivointi on hankalaa. 

• 
  
• 
  

Huumeet, lääkkeet

• Huumeiden käyttö Suomessa on ollut Eurooppan verrattuna vähäistä.
• Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle. 
• Huumeongelnman käsittelyä vaikeuttaa se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa.
• Käyttö salataan lääkäriltä. Huumeongelman toteamisessa ja hoidossa on tärkeää avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde.
• Huumeista yleisin on kannabis. 
• Kokaiinin käyttö on lisääntynyt. 
•  Lääkityksellä voidaan helpottaa vain oireita. 
• Opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi. 
• Huumeiden käyttöön kietoutuu mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan psykiatrista tai päihdepsykiatrista asiantuntemusta. 
• Terveysuhkien ohella huumeongelmaan liittyy sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. 
• Potilaan lähipiirin (perhe) hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. 
• Haittojen ehkäisyssä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta.

Huumeongelma ja sairaudet: kannabis

Äkillinen sekavuustila, psykoottinen häiriö, paniikkireaktio, krooniset pysyvät haitat esim. heikentynyt oppimiskyky, persoonallisuuden muutos, skitsofrenia, amotivaatio- oireyhtymä, somaattiset komplikaatiot esim. keuhkotulehdukset, keuhkolaajentumat, syöpäriski lisääntyy, immuniteetin häiriöt, heikentynyt lipido, hedelmällisyys jne.

Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit

• Psykoosi, delirium, somaattiset komplikaatiot, laihtuminen ja unettomuus, aivoverenvuodot, aivojen mikroinfarktit, aivotrofia, epileptisetkohtaukset, verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet, sympatomimeettinen ylikuormitus, koomaan johtava kuuma, keuhkotulehdukset jne.
• Huumeongelma ja sairaudet: opioidit
• Akuutit myrkytykset, somaattiset komplikaatiot kuten verisuonitukokset, imusuonitukokset, märkäpesäkkeet, maksatulehdukset (B ja C hepatiitit), endokardiitti, keuhkotulehdukset,
• 
  
•  Vaikutus alaraajoihin
• Omahoito osoittautuu hyvin puutteelliseksi, sillä rahat menevät huumeisiin. Hoitomotivaatio on huono sitoutuneisuuden puutteesta. 
• Jalkojenhoidon ammattilaisella säännölliset käynnit tarpeellisia
• • 
    
  .

Psoriasis

Psoriaasi on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuttain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. 

• Riskit: Perimä, infektiot, traumat, stressi, masennus, alhainen d-vitamiini, lääkkeet, ylipaino, alkoholi, tupakka.
• Esiintyvys: Iho, kynnet, jalat, kädet, taipeet, päänahka, nivelet.
• Diagnoosi: Koepala, verikoe, röntgen, silmämääräinen.
• Iho- ja niveloireet ovat valtaosalla lieviä. Lievätkin oireet (etenkin näkyvillä ihoalueilla tai nivelpsoriaasi) saattavat heikentää potilaan elämänlaatua.
• Oireita voidaan hoitaa monella tavalla, vaikka tautia ei voida parantaa. 
• Hoito: Rasvaus, valohoito UV, lääkehoito, biologiset hoidot.
• Hoitomuotoja on hyvä vaihdella välillä.
• Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua sekä säilyttää työ- ja toimintakyky. 
• Psoriasiin liittyvät valtimotautien ja diabeteksen riski on huomioitava hoitoa suunniteltaessa. 
• Potilasta kannustetaan terveisiin elämäntapoihin ja mahdollinen ahdistuneisuus ja masennus tulee huomioida ja varhain.
•  Liikunnan merkitystä ja painonhallintaa tulee korostaa hoitoa suunniteltaessa (diabetes ja valtimotautien riski).
•  Lisäksi tupakoimattomuuteen ja alkoholin käytön rajoittamiseen on kiinnitettävä huomiota.       
•  Psoriaasin vaikutus alaraajoihin ja jalkaterään näkyy iho- ja kynsimuutoksina. 
• Kynsien psoriaasimuutoksiin ei ole tehokasta paikallishoitoa.
•  Kynsimuutokset voivat vähentyä systeemisten lääkehoitojen yhteydessä. Kynsipedin liikasarveistumiin ja alkavaan onykolyysiin (kynsi irtoaa kärjestä) käytetään vahvoja kortikosteroidivoiteita.
• Vaikutus jalkaterveyteen ilmenee kuormituskipuina  ja varpaidenkiputiloina (nivelpsoriaasi). 
• Omahoidossa on tärkeää, että potilas on motivoitunut hoitoon.
• Omahoidossa korostuu hyvä jalkahygienia( pesu, huolellinen kuivaus ja säännöllinen rasvaus oikeanlaisella rasvalla), jalkojen ja varpaiden kynsien kunnon säännöllien tarkkailu, hyvä sukka ja  oikean kokoinen kenkä.
• Vedenjuonnin merkitys  korostuu, kosteuttaa ihoa.
• Potilas hyötyy säännöllisestä jalkojenhoidon at:n tai jalkaterapeutin hoidosta.

• 
  

• • 
    

MS- tauti eli Multippeliskleroosi eli keskushermoston pesäketauti

• MS- tautia esiintyy alueellisesti ja se jakautuu epätasaisesti: yleisempänä  tauti on maan länsiosissa  kuin itä- ja eteläosissa. Erityisen suurta esiintyvyys on Etelä-Pohjan maalla.  
• Naisilla on kaksinkertainen riski sairastua MS- tautiin. 
• MS- taudin oireet riippuvat vaurioiden sijainnista keskushermostossa. Niihin voi kuulua esim. raajojen lihasheikkous ja spastisuus, tuntopuutos, tuntoelämys, hermosärky, kävelyvaikeudet, tasapainohäiriöt, huimaus, kaksoiskuvat, virtsarakon ja suolen toimintahäiriöt, poikkeava uupumus(fatiikki) ja kongnitiiviset häiriöt.
• MS- taudin diagnoosin jälkeen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhain.
• Neurologinen sairaus ei ole este liikunnalle

Vaikutus alaraajoihin 
Asentomuutokset ja tuntomuutokset tuovat sen että jalkojenhoito vaikeutuu. Tällöin on parasta että jalkojenhoidon ammattilainen hoitaa MS- potilaan jalat.

Jalkaterveydennäkökulma:
Huomioi seuraavat asiat: 

• Jäykkyyteen ja epävakauteen kiinnitettävä huomio. Virheellinen asento/kuormitus (kovettumat). Vaikeus hoitaa itse.
• Huono näkö, ei taivu.
• Tulehdukset lisäävät taudin oireita. 
• Tukipohjalliset ja erikoiskengät. 
• Jalkahygienia: Pesu, huolellinen rasvaus, kuivaus, jumppa
• Kuntoutus toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kuntoutuksen kartoitus
• Terveelliset elämäntavat ja ruokavalio keskeisessä asemassa.
• Henkinen hyvinvointi

Hoitonäkökulma: 

• Huomioi seuraavat asiat: 
• Hoitoaika mahdollisen uupumuksen takia(lääkitys, hoitoaika/asento), vireystila, 
• Humaltunut epäselvä puhe, 
• Aamujäykkyys, 
• Tuntopuutokset. 
• Ohjaus jalkaterapeutille, fysioterapeutille( kuntoutuksen kartoittaminen),
• Huomioi haluaako asiakas puhua sairaudesta
• Turvallinen hoito-ote,  turvalliset välineet, 
• Värinä voi aiheuttaa pakkoliikkeitä
• Hermosäryt
• Avustaa ei jätä yksin
• Aluksi sivelyt laajoja ja kerro mitä teet(spastisuus huomioi)

• 
  
• 
  

• 
  
• 
  
• 
  

syyt/tausta

* oireet 

* hoito

* vaikutus alaraajoihin

* vaikutus jalkojenhoitoon (omahoito ja ammattilaisen hoito)

Parkinsonin tauti

•  Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus.
•  Edetessään se tuhoaa hermosoluja ja aiheuttaa motorisia oireita.
•  Keskeisiä motorisina oireina esiintyy bradykinesiaa, rigiditeettiä, lepovapinaa ja tasapaino-ongelmia. 
• Motoriset oireet alkavat yleensä toispuoleisina ja etenevät hitaasti.
• Tavallisin oire on käden  tai sormien lepovapina. Ei-motorisista oireista tavallisia ovat depressio, kongnitiiviset muutokset, harhat, ilmeettömyys, lääkitykseen liittyvät impulsiivisuu-kompulsiiviset häiriöt, virtsarakon toimintahäiriöt ja muut autonomisen hermoston häiriöt, unihäiriöt sekä hajuaistin heikkeneminen. Tunne-elämän ongelmat, ilmeettömyys.
• Osalla esiintyy myös ahdistuneisuutta ja kipuja.
• Mikäli tauti on todettu iäkkäänä, oireet etenevät tavallista nopeammin.
• Varhaisvaiheen lääkitys: Läähehoidon optimaalista aikaa ei ole tutkittu riittävästi. Lääkehoito aloitetaan mikäli oireista on potilaille haittaa. Lääkkeen valintaan vaikuttaa mm. potilaan ikä ja oireiden vaikeusaste. 
• Keskeistä lääkityksessä on apu motorisin oireisiin ja motoristen tilanvaihtelujen välttäminen. 
• Taudin edetessä ja hoitovasteen (ja annosvasteen) heikkenemisen merkkinä ilmenee motorisiatilanvaihteluita ja tahattomia liikkeitä(dyskinesioita). Tämä vaihe on tyypillistä taudin keskivaiheessa.
•  Ajan myötä tilanvaihtelut voimistuvat "on-off" vaihteluiksi ja dyskinesiat voimistuvat. 
• Lääkevaikuttavuuden ennustettavuus heikkenee ja sen voimakkuus voi vaihdella tai se voi jäädä tulematta. Osalle potilaista kehittyy jähmettymistä (freesing) ilmeten paikalleen juuttumista, joa aiheuttaa suorituspaineita.

Vaikutus alaraajoihin

Ed. mainittuihin asioihin/oireisiin  viitaten parkinson potilas hyötyy jalkojenhoidon at tai jalkaterapeutin hoidoista. Aikaa myöten jalkojen omahoito vaikeutuu ja siitä syystä on tärkeää hoidattaa jalat ammattilaisella.

Jalkaterveyden näkökulma

• Kordinaatiohäiriö
• Lihastonus madaltunut tai korostunut
• Turvotus
• Toimintakyky heikkenee, omahoito vaikeutuu

Hoidon näkökulma

• Kommunikointivaikeudet
• Asentomuutokset
• Huomioi mielenterveys ongelmat
• Harhat huomioitava
• Kriisi taudin aiheuttamista oireista
• Parkkioireet( lepodova- sivuvaikutus harhat)
• Säännöllinen lääkitys. Huomioi hoidon ajankohta että hoitovire on hyvä
• Hoitotila lämmin kylmä arkuus
• Liikunta mahdollisuus kesken hoidon
• Liikunta ja kuntoutus
• Rauhallinen hoitaja ohjeet hoidon aikana 
• Ote jämäkkä 
• Turvalliset välineet
• Kiireettömyys

• 
  

• 
  

• 
  
• 
  

•